Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotta se palvelisi käyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla. Voit lukea lisää yksityisyyden suojasta ja evästeiden käytöstä täältä
Työnantaja

Sales & Marketing Traineet Anni Heikkilä ja Sofi Sarka kirjoittavat työelämää käsittelevän blogisarjansa kolmannessa osassa ajatuksiaan omien vahvuuksien tunnistamisesta työnhakuun lähtiessä.

Työnhakuprosessiin lähtiessä on edessä todellinen pohdinnan paikka, sillä oikeiden hakukanavien lisäksi tulisi siinä sivussa löytää myös omat vahvuutensa. Totta puhuen niitä kannattaisi miettiä hyvissä ajoin ennen koko prosessin aloittamista, sillä loppupeleissä kaikki hakuprosessissa kulminoituu juuri omiin vahvuuksiin ja itsetuntemukseen.

Itsetuntemuksessa kaikki eivät luonnollisestikaan ole samalla viivalla mutta hyvä uutinen on, että sitä on helppo oppia ja jokainen voi saavuttaa hyötyjä sen avulla.  Toiset meistä pohtivat luonnostaan enemmän itseään ja ovat hyvinkin tietoisia omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, toisille taas tilanteet joissa näitä pohdintoja pitäisi hyödyntää saattavat tuottaa ikävästi päänvaivaa ja tuskanhikeä. Tavanomainen esimerkki tällaisesta tilanteesta on työnhakuprosessissa erityisesti hakemuksen tekovaihe sekä työhaastattelu, joissa hakijan täytyy pystyä myymään itsensä rehellisesti mutta mieleenpainuvasti.

Luo itse osaamisen polkusi 

Kaikki lähtee liikkeelle omien vahvuuksien ja yleisten työelämävalmiuksien miettimisestä omalla kohdalla. Tehtävä saattaa kuulostaa hankalalta ja ajaa hakijan tekemään kauppalistaa muistuttavia luonnoksia omista luonteenpiirteistään. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä työnhaussa, jos jossakin, arvostetaan konkretiaa. Ajattelua tulee laajentaa työkokemuslaatikon ja ”olen positiivinen ja avoin persoona” tyyppisten geneeristen lauseiden ulkopuolelle. Tartu kokemuksiin jotka ovat olleet juuri sinulle merkittäviä, asiayhteydestä riippumatta, ja tuo niitä rohkeasti esiin. Ammatillista kehitystä tapahtuu myös työelämän ulkopuolella ja erityisesti uraansa aloittelevien kannattaa ammentaa tuon laatikon ulkopuolelta.

Yleisiin työelämävalmiuksiin ajatellaan kuuluvan esimerkiksi viestintäosaamista, johtamisosaamista, eettistä osaamista sekä reflektio-osaamista. Ensikuulemalta saattaa tuntua vaativalta yhtälöltä, mutta moni varmasti yllättyisi pienen pohdinnan jälkeen, kuinka paljon näitä taitoja löytyykin jo takataskusta. Harrastukset, kokemukset kursseista tai vapaaehtoistyötä kerryttävät tärkeitä taitoja siinä missä työpaikatkin. Miksi et siis avaisi vaellusharrastustasi ja kertoisi, että vaeltaminen on opettanut sinua kestämään, arvostamaan ja selviytymään kiperissäkin tilanteissa. Johtamisosaamistaan voi tuoda esiin kokemuksella kouluprojektin johtamisesta tai vaikkapa liikuntakerhon ohjaamisesta. Tärkeintä on, että kokee aidosti kehittyneensä kokemuksen myötä ja osaa tuoda sen esiin.

Kehittyminen on aina henkilökohtainen kokemus, eikä kukaan voi vähätellä toisen kokemusta. Ei kannata olla liian kriittinen omaa meriittilistaansa kohtaan, usein työelämän edustajia eli niitä pöydän toisella puolella istuvia kiinnostaa aivan kaikenlaiset kokemukset, jotka ovat olleet sinusta palkitsevia ja opettaneet sinulle jotain uutta. Me kaikki olemme taidokkaita, taidot tulee vain tunnistaa itsessään, jotta niistä saa mahdollisimman suuren hyödyn irti. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää miettiä ennalta tarpeeksi laaja-alaisesti omia valmiuksiaan ja myös osata analysoida sekä päivittää niitä matkan varrella.

Työnhaun talent-kilpailu

Kun omat avainkokemukset ja niiden tuomat vahvuudet on tunnistettu, voi vielä miettiä sopivimpia kanavia ja keinoja niiden esiin tuomiseen. Näitä voivat olla perinteisten CV:n ja hakemuksen lisäksi myös video CV ja digitaalisten portfolioalustojen hyödyntäminen, vain luovuus on rajana.

Videomuodossa olevat ansioluettelot ovat alkaneet etsiä paikkaansa uutena, nopeana ja innovatiivisena tapana tuoda oma osaamisensa esille. Videoita on helppo jakaa eri sosiaalisen median kanavissa yritysten tiirailun kohteiksi. Tämän seurauksena uudet videomuodossa olevat ansioluettelot ovat entistä henkilökohtaisempia, mutta samaan aikaan niin julkisia, että tiedot ja taidot leviävät ympäri maailmaa vain nanosekunneissa.

Videon katselija pääsee hakijan olohuoneeseen, keittiöön tai vaikkapa vessaan, jossa turhat roinat on raivattu tieltä pois, valaistus on laitettu kuntoon, tukka kammattu ja puhelimen kameran videosovellus on vain napin painallusta valmis nauhoittamaan hakijan osaamisen koko kansan tietoisuuteen. Ennen kuin hakija painaa napista, kuinka tarkoin hän on miettinyt kohta esiin tuovansa sanoman? Hakijan mielessä pyörii ajatukset ryhdikkäästä asennosta, selkeästä puhetyylistä ja varsinkin juuri niistä oikeista sanoista, jotka pieneen videonpätkään tulee ujuttaa. Tilannetta ei helpota se, että kotona yksin ääneen puhuminen tuntuu vielä mahdottoman kiusalliselta. Suurella todennäköisyydellä ensimmäinen otos jää laahaamaan jo alkumetreihin, kun hakija miettii mielessään, että mitähän tässä pitikään sanoa. Otto kaksi, kolme ja neljä täyttävät jo puhelimen entistä täydempää muistia. Ottojen joukosta poimitaan kelvollisin ja lähetään se, sillä hakuaika on jo pian menossa umpeen. Yhteenvetona pitkästä päivästä videomuotoisen ansioluettelon kuvaamisessa voidaankin todeta, että siinä missä normaalin CV:n rustaaminen käy toisinaan hakijan hermoille, ei hermoja säästetä videomuotoisen version tekemisessäkään.

Videomuodon käytössä saattaa olla vaarana huomion kiinnittyminen työn kannalta epäolennaisiin seikkoihin ja päätösten tekemiseen niiden perusteella, tiedostamattakin. Kaikista on varmasti mukavaa katsella videolta itselleen miellyttävän näköistä ja kuuloista henkilöä, mutta kuinka moni pystyy valitsemaan toisin, jos itse työn kannalta potentiaalisempi henkilö onkin se audiovisuaalisesti vähemmän miellyttävä. Onkin tervettä pohtia, tuleeko liian aikaisin kenties liikaa informaatiota.

Videomuotoisen ansioluettelon tekijänä saatat erottua hakijoiden joukosta tai yhtä todennäköisesti et. Oli ansiosi sitten kerrottuna kirjallisessa tai suullisessa muodossa tuottavat ne saman lopputuloksen. Kuitenkin, molempiin saat erottuvuutta tekemällä juuri itsellesi ominaisia asioita, jossa vahvuutesi nousevat esiin. Samaan aikaan kun videomuotoisten ansioluetteloiden filmi rullaa hakijan päässä, rullaa se myös yrityksen päässä. Monet yritykset pitävät videomuotoisten hakemusten käyttöä modernina valintana, jolla pyritään vetoamaan nuoreen diginatiivien sukupolveen. Tämä valinta on kuitenkin vahvasti tilannesidonnainen, eikä sen käyttöä kannata tarpeettomasti korostaa. Videomuotoisista hakemuksista ja ansioluetteloista tuntuu vielä puuttuvan samanlainen yleinen toimintapa, mikä kirjallisista versioista löytyy ja tämä tuo hakijalle omat haasteensa. Kannattaa tutustua eri tapoihin ja kokeilla niitä löytääkseen itselleen sopivan toimintamallin, tilannetajua kuitenkaan unohtamatta.

Puolusta tarvittaessa ja hyökkää taidolla työhaastattelussa

Prosessi huipentuu useimmiten työhaastatteluun, johon päästessään voi jo onnitella itseään riittävästä hyvien kompetenssien esiin tuonnista. Haastattelussa koittaa ikään kuin näytön paikka, pääset todistamaan taitosi, mutta ihmeitä ei tarvitse tehdä, riittää että osaat kertoa aidosti itsellesi tärkeistä asioista, vaikkapa niistä ryhmätöistä tai harrastuksista, jotka määrittelevät osaamisesi ja kehityksesi tähän pisteeseen. Tämä kertoo myös hakijan kyvystä hahmottaa omaa kehitystään ja ylipäätään halusta kehittyä hankkimalla uusia kokemuksia. 

Kuuluisimpiin haastattelukysymyksiin kannattaa miettiä vastaukset valmiiksi, mutta fakta on, että liikaa ei voi varautua. Haastatteluissa on tapana tapahtua jotain yllättävää, mikä onkin hyvä tilaisuus testata omaa osaamistaan. Kuitenkin kaikista tärkeintä haastatteluun lähtiessä on ajatella, että ”myyt omaa osaamistasi”. Miten myyt oman osaamisesi siten, että yritys on valmis sen ostamaan? 

Tässä vaiheessa olet saanut konkreettisesti vastapuolen kasvot eteesi ja myös vastuu työn kannalta merkittävän osaamisen käsittelystä on jaettu. Tähän vastapuolen vastuuseen kuuluu olennaisten asioiden kysyminen ja haastateltavan kunnioittaminen, mikä takaa molemminpuolisen tunteen haastattelun onnistumisesta, lopputuloksesta huolimatta.

Haastateltavan tulisi aina muistaa haastattelun onnistumisen olevan yhtä lailla kummankin osapuolen vastuulla, sekä pitää mielessä omat oikeutensa tilanteessa. Kaikkeen ei tarvitse vastata, sillä kyse ei ole poliisikuulustelusta. Haastattelijan pyrkimyksiä on hyvä ennakoida tilanteen edetessä ja yrittää pysytellä samalla aaltopituudella, mutta jos yhteys tuntuu pätkivän pahemman kerran, kannattaa luottaa fiilikseen ja peruuttaa jos siltä tuntuu. Haastattelun osapuolet ovat tilanteessa aina samanarvoisia ja itse tilannetta tulisikin ajatella ennemmin molemminpuolisena tutustumisena kuin varsinaisena haastatteluna, jossa toinen kysyy ja toinen vastaa. Erityisesti opiskelijat lähtevät usein liikkeelle nöyristellen ja asettavat itsensä tiedostamattakin alisteiseen ennakko-asetelmaan. Tämä asetelma tulisi kuitenkin heittää romukoppaan ja molempien osapuolten tulisi tiedostaa se fakta, että nämä opiskelijat ovat tulevaisuuden ammattilaisia, joille työpaikat myyvät itseään. Kummankin kannattaa siis tilaisuuden tullen tehdä parhaansa ja muistaa, etteivät roolit ole pysyviä.   

 

Työnhaussa olet enemmän kuin pelkkä työkokemustesi summa

Osaat enemmän kuin arvaatkaan. Tärkein tehtäväsi on matkata itseesi ja löytää matkalla omat vahvuutesi. Tässä oman elämän kykyjenetsinnässä on tärkeää keskittyä olennaiseen, mutta välttää kaavoihin kangistumista. Tehtävä on helpompi kuin uskoisi, sillä ei ole olemassa oikean- tai vääränlaista osaamista, kaikki riippuu siitä, miten osaat kertoa itsestäsi. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta jokainen voi oppia kertomaan olevansa sellainen.