Mitä työntekijät odottavat työelämältä ja työnantajilta?

Ihmiset ovat onnellisia ja sitoutuneita työssään, kun he innostuvat tekemästään työstä ja työyhteisöstään. Silloin he ovat valmiita antamaan parasta itsestään. Jos he vielä kokevat, että heidän uraansa seurataan ja sitä kehitetään ja siitä keskustellaan säännöllisesti oman esimiehen kanssa, he ovat todennäköisesti sitoutuneita ja motivoituneita sekä valmiita vastaanottamaan entistä haastavampia tehtäväkokonaisuuksia tai kokonaan uusia vastuita.

Kun pula osaavasta henkilöstöstä kasvaa, HR-ammattilaiset joutuvat tarkemmin suunnittelemaan, millä tavalla he kehittävät ja motivoivat henkilöstöä ja auttavat yksilöitä huippusuorituksiin. Osaajien kehittämisestä tulee prioriteetti, jossa myös johdon on oltava mukana – mentoroimassa yksilöitä ja ryhmiä ja kannustamassa heitä taitojen, kykyjen ja kokemuksen kasvattamiseen. Jos huippusuorittajia tai korkean potentiaalin omaavia yksilöitä ei osata huomioida riittävän yksilöllisesti, he hakeutuvat nopeasti omia odotuksiaan paremmin vastaavaan työyhteisöön. Mutta vain 10 % työntekijöistä sanoo, että uralla menestyminen olisi sama asia kuin huippusuoritukset ja tuottavuus. Voidakseen luoda yrityskulttuurin, missä suoritukset, kasvu ja viihtyvyys kukoistavat, on olennaista ymmärtää, mikä yksilöitä motivoi heidän urallaan ja mitä he odottavat työnantajilta – ja mikä motivoi heitä vaihtamaan työpaikkaa.

Työn ja yksityiselämän tasapaino on tärkeämpää kuin huippusuoritukset. 
45 % työntekijöistä odottaa saavuttavansa työ- ja yksityiselämän tasapainon. Luku on yli kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka haluavat olla parhaita siinä mitä tekevät (17 %). Euroopassa työ- ja yksityiselämän tasapainoa pitää tärkeimpänä uratavoitteenaan 55 % vastaajista, Aasian-Tyynenmeren alueella 37 % ja Pohjois-Amerikassa 35 %. Y-sukupolvesta vain 17 % on kiinnostunut olemaan paras siinä mitä tekee, X-sukupolvesta saman verran ja suurista ikäluokista eniten, 22 %. Vain 3 % työntekijöistä odottaa saavuttavansa työurallaan merkittävän aseman.

Kun puhutaan työssä menestymisestä, työssä viihtyminen ja onnellisuus ovat tärkeämpiä kuin suoritukset tai palkka. 
26 % työntekijöistä määrittelee työssä menestymisen viihtyvyyden ja onnellisuuden kautta. Seuraavaksi tärkeimmät työssä menestymisen kriteerit ovat palkka (19 % vastaajista), “parhaana oleminen” (18 %), arvonanto ja tunnustus (15 %) sekä huippusuoritukset (10 %). Maantieteellisesti huippusuorituksia arvostetaan vähiten Euroopassa (8 %) ja eniten Aasiassa (14 %). 

Johtajien on osoitettava kunnioitusta ja arvostusta. 
53 % työntekijöistä sanoo odottavansa johtajilta eniten sitä, että nämä arvostavat työntekijöiden osaamista ja kokemusta. Muita tärkeitä asioita ovat luottamus (51 %), läpinäkyvyys (37 %), oppiminen ja kehittyminen (32 %) sekä tasapuolinen kohtelu työpaikalla, tehtävästä riippumatta (30 %). Euroopassa luottamus on tärkein johdolta odotettu ominaisuus. Mahdollisuudet oppimiseen ja kehittymiseen listataan korkeimmalle Aasiassa (34 %) ja Pohjois-Amerikassa (29 %). 

Kollegoiden kesken odotetaan molemminpuolista luottamusta. 
59 % työntekijöistä odottaa työkavereiltaan luottamusta ja 48 % oman osaamisensa arvostusta, 46 % tasavertaisuutta kollegojen kesken, 41 % läpinäkyvyyttä. Pohjois-Amerikassa työntekijät odottavat kollegoiltaan eniten sitä, että nämä arvostaisivat heidän osaamistaan (54 %). Euroopassa 67 % odottaa molemminpuolista luottamusta. Suurista ikäluokista kollegoiden välinen luottamus on tärkeintä 65 prosentille, verrattuna X-sukupolven 61:een ja Y-sukupolven 51:een prosenttiin.

Työntekijät lähtevät työ- ja yksityiselämän tasapainon sekä palkan vuoksi.
Tärkeimmät syyt työpaikan vaihtoon ovat pyrkimys työ-ja yksityiselämän tasapainoon sekä korkeampi kompensaatio, molemmat 35 % osuudella. Seuraavalle sijalle nousevat toisenlaisen työkulttuurin etsiminen ja haasteellisempien työtehtävien saaminen, molemmat 25 % osuudella. Aasiassa 54 % työntekijöistä on motivoituneita vaihtamaan työpaikkaa paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamiseksi. Pohjois-Amerikassa osuus on 41 % ja Euroopassa 24 %.

Lue lisää tutkimuksesta täältä >