Työnhakijoiden ja –tekijöiden pehmeille taidoille riittää kysyntää työmarkkinoilla. Ne voivat auttaa työntekijöitä siirtymään urallaan eteenpäin sekä uusiin rooleihin. Useimmiten ne ovat välttämättömiä henkilöille, jotka haluavat edetä urallaan. Vaikka niitä ei suoranaisesti olisikaan mainittu ansioluettelossa, ne vahvistavat ja täydentävät kaikkia muita kykyjä.
Tässä blogissa kerromme, mitä pehmeitä taitoja kannattaa kehittää.
Teknologian vaikutuksen kasvaessa pehmeät taidot ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Taidot, jotka saatat jo omata, voivat olla hyödyllisempiä kuin olet ajatellut. Vaikka kaikki osaaminen vaatii päivitystä, on olemassa tiettyjä keskeisiä pehmeitä taitoja, joista on hyötyä roolissa kuin roolissa ja joihin ei ajan hammas pure.
Teknologian muuttaessa organisaatioita osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, ja yritykset pyrkivät löytämään tarvitsemiaan osaajia. ManpowerGroupin raportissa – Robotit älkööt vaivautuko: Osaamisen vallankumouksen inhimilliset ratkaisut – haastateltiin yli 20 000 työnantajaa 42 maasta. Tutkimuksessa selvitettiin automaation vaikutuksia työpaikkojen määrään ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Yksi tutkimuksen tuloksista oli se, että keskeisimpiä pehmeitä taitoja on vaikea löytää ja vielä vaikeampi kehittää.
Pehmeiden taitojen kehittämisellä voi olla välitön ja pitkäaikainen vaikutus yksilön uraan. Keskeisimmät pehmeät taidot, joita työnantajat haluavat eniten, ovat viestintä-, yhteistyö- sekä ongelmanratkaisutaidot.
Kun puhutaan ammatillisesta kehityksestä, tässä ovat taidot, jotka jokaisen tulisi haalia repertuaariinsa.
Luovuus
Yksi tapa erottautua muista on olla se henkilö, joka tuottaa parhaimmat ja luovimmat ideat ongelmaa ratkaistaessa. Luovuuden kehittämiseen ei ehkä kannata varata aikaa jo täyteen varatusta kalenterista, mutta sillä voi kuitenkin taata itselleen etulyöntiaseman kilpailussa.
Läsnäolo
Viestintätaidoista puhuttaessa yksi kompetenssialue on se, miten ihminen on läsnä: hänen käyttäytymisensä, puheensa, esiintymisensä ja tapansa tuoda itseään esille. Nämä kaikki ovat taitoja, jotka voi oppia ja joita voi kehittää. Valmennus henkilökohtaisessa uranhallinnassa voi opastaa ja tukea esimiehiä luomaan oikeanlaista läsnäoloa ja lisätä heidän karismaansa. Tällä on vaikutusta siihen, miten he onnistuvat toisten johtamisessa ja yhteistyössä yleensä.
Oppimiskyky- ja halu
Digitalisaation muuttaessa tapaamme tehdä työtä syntyy uusia haasteita. Oppimiskyky ja -halu, joista käytetään englanniksi termiä learnability, ovat taitona välttämätön näiden haasteiden ratkomisessa. Oppimiskyky tarkoittaa tahtoa ja kykyä oppia sekä kasvaa omalla uralla. Kysy itseltäsi, milloin viimeksi olet lukenut jotain aihetta koskevan artikkelin, joka on kirjoitettu epätavallisesta näkökulmasta? Milloin olet varannut itsellesi aikaa oppiaksesi uutta toimialaa? Milloin olet osallistunut keskusteluun aiheesta, joka on oman mukavuusalueesi ulkopuolella? Jotta kykysi oppia pysyisi terävänä, kaivaudu pinnan alle ja ota itsellesi aikaa oppiaksesi uusia asioita.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu yrityksemme uramuutospalveluihin erikoistuneen Right Managementin sivustolla.