Juuso Helenius CV, Työhaastattelu, Työnhaku

Suosittelijat – 5 vinkkiä työnhakijalle

Suosittelijat Hakijablogi1137x448

Olit sitten vastavalmistunut, uraohjus tai työpaikkaa vaihtava alasi asiantuntija, työhaastattelussa melkein jokaiselta kysytään suosittelijatietoja. Usealle hakijalle suosittelijoiden hankkiminen ja niiden hyödyntäminen aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa. Suosittelijatietoja ei välttämättä ole tai ne ovat useamman vuoden takaa. Kysyimme rekrytoijaltamme Laura Nevalta, kuinka hän opastaisi työnhakijoita suosittelijatietojen suhteen.

Rekrytointikonsultti Laura Neva on työnsä puolesta tarkistanut useita suosittelijatietoja. Seuraavassa hänen vinkkinsä hakijoille:

1. Suosittelijaksi kelpaa myös joku muu kuin esimies

Yleinen oletus on, että suosittelijaksi kelpaa vain tämänhetkinen tai entinen esimies. Vaikka nykyinen esimies olisi erinomainen suosittelija, muitakin vaihtoehtoja on.

"Nykyisen esimiehen lisäksi yleisesti hyvä suosittelija on entinen esimies ja esimerkiksi yhteistyökumppani tai henkilö, jonka kanssa on työskennellyt tiiviisti yhteistyössä. Etenkin nuorilla, joilla ei ole vielä työkokemusta, oma opettaja, professori tai valmentaja voivat toimia suosittelijoina. Työhaastattelu usein jännittää, jolloin oman persoonan esiintuominen voi jäädä vähemmälle. Suosittelijat täydentävät haastattelussa esiin tulevia tietoja ja antavan tietoa asioista, jotka eivät haastattelussa nousseet esille."

Omaa kaveria tai lähintä kollegaa ei kuitenkaan kannata välttämättä lisätä suosittelijoiden listaan.

"Jotkut laittavat myös kavereitaan suosittelijoiksi, mutta se on hieman kyseenalaista. Kollega voi toimia nykyisessä työpaikassa hyvänä suosittelijana, mutta omaa työpaikan "parasta kaveria" ei kannata käyttää". Laura lisää, että suosittelijana voi olla esimerkiksi toisen tiimin kollega, jonka kanssa on tehnyt yhteistyötä."

2. Laatu on tärkeämpää kuin määrä

Kuinka paljon niitä suosittelijoita olisi sitten hyvä olla? Tämä kysymys hiertää monen työnhakijan mieltä. Usein ajatellaan, että mitä enemmän, sitä parempi, mutta aina se ei ole ihan näinkään.

"Määrää tärkeämpi on suosittelijoiden laatu. Suosittelijoiksi ei kannata väkisin laittaa montaa henkilöä, jos tietää, että heillä ei ole sinusta hirveästi sanottavaa. Eniten siis merkitsee se, minkälaisia ne suosittelijat ovat. Jos hyviä suosittelijoita saa useamman, niin se on tietysti hyvä juttu. Hyvässä yhdistelmässä on usein jokaisesta aiemmasta työsuhteesta ainakin yksi suosittelija, esimerkiksi entinen esimies, samassa projektissa työskennellyt kollega tai läheinen yhteistyökumppani."

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä vaativampiin työtehtäviin haetaan ja mitä enemmän kokemusta on alla, sitä enemmän suosittelijoiden laadulla on merkitystä. Jos työkokemusta ei vielä ole, on ihan luonnollista, että esimerkiksi opettaja toimii suosittelijana.

"Rekrytoija haluaa saada hakijasta useamman suosittelijan arvion. Eri suosittelijat ovat nähneet hakijaa erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa joissa esimerkiksi hakijan paineensietokykyä tai tarkkuutta on koeteltu."

3. Hakemukseen, ansioluetteloon vai vasta pyydettäessä

Jokainen yllämainituista vaihtoehdoista kelpaa rekrytoijalle. Laura neuvoo, että mikäli et luettele suosittelijatietoja ansioluetteloon tai hakemukseen, niin lisää vähintään tieto siitä, että suosittelijatiedot ovat saatavissa pyydettäessä.

Hakijalle on hyödyksi ottaa suosittelijat esille työhaastattelun lopussa. "Se on haastattelussa hyvä keskusteluhetki, kun ottaa suosittelijat esille." Lauran mielestä kuitenkin merkittävien suosittelijoiden esiin nostaminen jo CV:ssä voi auttaa erottautumaan muista hakijoista ja antamaan paremman kuvan työnhakijasta.

Jos hakija siis päätyy listaamaan suosittelijatiedot ansioluetteloon tai hakemukseen, tulee tiedoissa mainita ainakin suosittelijan nimi, yrityksen nimi ja kuvaus hakijan ja suosittelijan välisestä suhteesta. Suosittelijalta on hyvä tarkistaa etukäteen, että häntä saa suosittelijana käyttää.

4. Voiko suosittelijatieto vanhentua?

Usein hakijaa saattaa myös askarruttaa se, voivatko suosittelijatiedot vanhentua. Laura ei näe asiaa niin, että tiedot voisivat vanhentua. Hän kuitenkin kehottaa miettimään, kuinka valideja vanhat suosittelijat ovat haettavan työtehtävän kannalta.

"Jos rooli on ollut hyvin erilainen, kuin mitä nyt hakee, kannattaa miettiä, käyttääkö sellaisen roolin aikaista suosittelijaa. Kyllähän henkilö kuitenkin kasvaa ja kehittyy vuosien saatossa, ja elämäntilanne on aiemmin voinut olla hyvin erilainen kuin nyt. Rekrytoija kuitenkin ymmärtää, että kaikki suosittelijan suusta tuleva ei välttämättä päde nimenomaan haettavaan tehtävään."

Kannattaako esimerkiksi aikaisemman työsuhteen esimiestä pyytää enää monen vuoden jälkeen suosittelijaksi?

"Kyllä kannattaa. Joissain tehtävissä rekrytoija voi halutakin pidemmän aikavälin tietoa. Varsinkin nykyinen työtehtävä voi olla sellainen, että ei pysty ketään pyytämään suosittelijaksi. Silloin käytettävissä ovat ainoastaan edellisten työsuhteiden aikaiset suosittelijat."

Kun rekrytoija ottaa suosittelijatiedot puheeksi, niin etenkin nuorilla ja kokemattomilla yleinen vastaus on, että suosittelija on vaihtanut jo työpaikkaa, joten ei voi enää käyttää tätä suosittelijana.

Voiko työpaikkaansa vaihtanutta suosittelijaa sitten enää hyödyntää?

"Ehdottomasti kannattaa käyttää. Etenkin entry-level -tehtävissä kuulee sitä, että suosittelija on vaihtanut työpaikkaa, joten suosittelijatietoja ei voi enää kysyä. Suosittelu ei vanhene tai pilaannu vaikka suosittelijan työnantaja vaihtuisi. Henkilöt ovat silti historiassa tehneet yhteistyötä."

5. Muista pitää suosittelija ajan tasalla

Suosittelijatietoja ei voi tietenkään antaa rekrytoijalle ilman suosittelijan lupaa, mutta suosittelija on muutenkin hyvä pitää ajan tasalla työnhakuihin liittyen, jotta hän voi kertoa juuri niistä kyvyistä, jotka ovat relevantteja haettavan työn kannalta. Vaativammissa tehtävissä rekrytoijaa kiinnostaa työnhakijan kyvyt ja kompetenssit. Entry-tason tehtävissä kysytään usein enemmän tietoa hakijan motivaatiosta ja persoonasta.

"Hakuprosessin aikana on varmistettava suosittelijoilta lupa ja kertoa, minkälaista työtä on hakemassa. Vaativampiin tehtäviin haettaessa suosittelijaa on hyvä pyytää miettimään henkilön työpersoonaa ja kompetensseja jo etukäteen."

Suosittelijat ovat tärkeä osa työnhakua. Joissain tapauksissa suosittelijan antamat tiedot voivat ratkoa vaikea päätöksen esimerkiksi kahden  tasaväkisen hakijan väliltä. Laura kuitenkin muistuttaa, että ei kannata ottaa liikaa paineita suosittelijatietojen suhteen. Hänen mielestään suosittelijoilla ei ole tai ei pitäisi olla liian suurta painoarvoa kokonaiskuvan arvioinnissa. Se on vain toisen ihmisen kertomus henkilöstä, mikä yleensä vahvistaa hänestä jo muodostunutta kuvaa.